Biotalous on tällä hetkellä priorisoitu korkealle Suomen poliittisissa tavoitteissa. Erityisesti kasvava metsien käyttö sekä metsäbioenergian hyödyntäminen luovat paineita metsien monimuotoisuudelle, jolloin kestävät metsänhoidon ja – suunnittelun ratkaisut ovat entistäkin tärkeämmässä roolissa.
Roundtable kokoontui edellisen kerran UPM:n metsissä kesäkuun alkupuolella. Seuraavan kerran asiantuntijaryhmä kokoontuu elokuun lopulla, jolloin prosessin on määrä edetä myös laajempaan julkisuuteen. FSC Suomen pääsihteeri Anniina Kostilainen on tiiviisti mukana prosessissa ja pitää tärkeänä, että metsäluonnon monimuotoisuuden säilyminen on nostettu laaja-alaiseen keskusteluun.
”On tärkeää, että metsäluonnon monimuotoisuus on nostettu laajempaan julkiseen keskusteluun. On pystyttävä tunnistamaan metsäalan haasteet ja kyettävä aktiiviseen vuoropuheluun. Olisi tärkeää pystyä hyödyntämään jo olemassa olevia menetelmiä sekä liittämään ne tähänkin prosessiin tiiviimmin. Käsillämme on kallisarvoinen tilaisuus päästä vaikuttamaan metsiemme tulevaisuuteen”, Kostilainen summaa.
FSC-sertifiointi voisi parantaa monimuotoisuutta
Tällä hetkellä Suomessa 90 % metsistä on talousmetsiä, mikä tekee kestävistä metsänhoidon menetelmistä erityisen tärkeitä. Metsien voimakkaan talouskäytön myötä lajien elintilat ovat kaventuneet ja monien lajien kannat ovat heikentyneet tai hävinneet kokonaan talousmetsistä, mikä on johtanut monimuotoisuuden hupenemiseen.
FSC sertifioinnin avulla esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeää järeän lahopuun määrää voitaisiin nostaa talousmetsissä. Lahopuun lisäksi FSC sertifioinnilla parannetaan myös monia muita metsänhoitoon liittyviä ympäristöseikkoja, esimerkiksi arvokkaat luontokohteet rajataan kokonaan metsänhoidon ulkopuolelle. Suomen luonnon kannalta olisikin äärimmäisen tärkeää saada lisää sertifioituja metsiä, joiden kautta metsäluonnon monimuotoisuutta voitaisiin parantaa sekä pienentää metsänhoidosta koituvia ympäristövaikutuksia. Ympäristöasioiden ohella FSC sertifiointi huomioi myös talousmetsien taloudellisen kannattavuuden sekä sosiaaliset oikeudet, kuten alkuperäiskansojen sekä työntekijöiden oikeudet.