FSC:n vahvuus on valvontajärjestelmien riippumattomuus sekä monialainen edustajuus päätöksenteossa
Valvontajärjestelmien riippumattomuus –osiossa, tarkasteltiin sertifiointi- ja auditointijärjestelmien vastuullisuusvalvonnan sekä omistajuuden riippumattomuutta. FSC:n eduksi katsottiin, että järjestelmän omistajuudessa sekä päätöksenteossa on vastuussa laajasti erilaisia sidosryhmiä, aina kansalaisjärjestöistä ammattiyhdistyksiin. Sertifiointi- ja auditointijärjestelmiä on jo pitkään kritisoitu siitä, ettei mm. ammattiliittoja olla huomioitu tarpeeksi järjestelmässä. FSC sai raportissa erityismaininnan, ammattiyhdistyksien edustuksesta sertifiointijärjestelmässä. ”Suurin osa vastuullisuuden valvontajärjestelmistä on yritys- tai kansalaisjärjestövetoisia. Ammattiyhdistysliikkeen edustajat ovat muutamaa poikkeusta, kuten FSC, lukuun ottamatta päättävissä elimissä vain harvoissa Suomessa toimivien yritysten käyttämissä sertifiointi- tai auditointijärjestelmissä. Omistajuuden keskittyminen yrityksille ja kansalaisjärjestöille näkyy puutteina kriteeristössä.” Myös FSC:n auditointien riippumattomuus oli hyvällä pohjalla. FSC:n auditoinnit suorittaa kolmannen osapuolen palveluntarjoaja ja sertifiointiorganisaatioille (auditoijille) myönnetään akkreditointi riippumattoman neljännen osapuolen toimesta. Akkreditoinnin suorittaa Accreditation Services International (ASI), joka siis valvoo jokaisen sertifiointiorganisaation toimintaa.
Riippumattomuus-osiossa esille nousi se, että saman palveluntarjoajan tekemiä auditointeja tulisi rajoittaa. FSC:n kriteerit määrittävät, että auditointiyrityksen tulee kierrättää auditoijia niin, että yksikään auditoija ei suorita enemmän kuin kolme auditointia per asiakas. Finnwatchin mukaan auditointiprosesseihin kuuluvat työntekijöiden haastattelut tulisi suorittaa tuotantotilojen ulkopuolella. FSC:llä työntekijöiden haastattelut suoritetaan on- tai off-site mutta sellaisissa olosuhteissa, jotka mahdollistavat luottamuksellisuuden ja anonymiteetin.
Pyrkimyksenä läpinäkyvyys ja julkinen tieto
Järjestelmien läpinäkyvyydessä FSC pärjäsi myös keskivertoa paremmin. Erityistä plussaa oli, että järjestelmän kriteerit, implementointimanuaalit, auditointiraportit ja auditointien tulokset sekä tiedot auditointien läpäisseistä yrityksistä/tuottajista ovat julkisia. Parannusehdotuksena oli, että järjestelmä voisi julkaista vuosittain numeerista tietoa, moniko auditoinnin kohteena ollut yritys/tuottaja on läpäissyt ja ei-läpäissyt auditoinnit. Lisäksi Finnwatchin mukaan olisi tärkeää, että auditoijille olisi erilliset ohjeet, miten heidän tulee toimia jos auditoinnin aikana ilmenee rikollista toimintaa. FSC:llä kaikki rikollinen toiminta kirjataan auditointiraportteihin, mikä johtaa sertifikaatin eväämiseen. Lisäksi oletuksena on, että lainsäädännön mukaan jokaisella kansalaisella on rikoksesta ilmoittamisvelvollisuus.
Maakohtaiset kriteerit ja raaka-aineiden jäljitettävyys etuna
FSC:n eduksi katsottiin, että sen työntekijöiden oikeuksia koskevia kriteereitä ja auditointeja mukautetaan vastaamaan maakohtaisiin riskeihin. Työntekijöiden oikeuksia koskevat riskit vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä, riippuen kunkin maan sosioekonomisista tekijöistä, mistä syystä on tärkeää ottaa kriteereissä ja auditoinneissa huomioon kullekin maalle ominaiset ongelmat. FSC sertifikaatti määrittää kriteerit kunkin maan lainsäädäntöä tiukemmiksi, mikä on erityisen tärkeää mm. kehittyvissä maissa, joissa työntekijöiden oikeuksia ei ole turvattu riittävästi lainsäädännöllisin menetelmin.
Lähtökohtaisesti FSC:n järjestelmä perustuu metsänhoidon osalta kuitenkin kansainvälisiin kriteereihin, millä varmistetaan, että kriteerit ovat kaikissa maissa samalla kestävällä tasolla. FSC:n kansalliset standardit kehitetään standardin asettamisprosessin mukaisesti, ja ne hyväksytään FSC Internationalin toimesta. Tällä hetkellä kansallisia standardeja käytetään 34 maassa ja 20 maassa on käytössä väliaikaiset kansalliset kriteerit. Sertifioitua tuotantoa on tällä hetkellä yli 100 maassa.
Raaka-aineiden jäljitettävyydessä ja kuluttajaviestintä- osiossa FSC:llä ei ilmennyt puutteita. FSC-sertifioinnissa tiukasti rajattu vähimmäismäärä sertifioituja raaka-ainetta tuotteissa nostettiin positiivisesti esille. Kun tuotteessa on vain yksi raaka-aine: 100 % tuotteesta on oltava sertifioitua. Kun tuotteessa on useampi raaka-aine: 70 % tulee olla FSC-sertifioitua ja 30 % tulee olla kontrolloiduista lähteistä joille on määritetty erilliset vaatimukset sertifioinnin ulkopuolella (tällöin tuote merkitään FSC MIX).
Kriittisiä näkökulmia järjestelmästä
Puutteellisina seikkoina FSC:ssä nähtiin, että järjestelmä ei edellytä auditointeja ja sertifiointeja käyttäviltä yrityksiltä vastuullisia ostokäytäntöjä, kuten esimerkiksi pidempiä ostosopimuksia, erilaisia takuuhintamekanismeja tai vaadi erikseen sertifioitujen raaka-aineiden käytön lisäämistä. Lisäksi järjestäytymisvapautta tulisi Finnwatchin mukaan edistää aktiivisemmin järjestelmässä. FSC määrää, että työolojen on oltava Kansainvälisen työjärjestön perussopimusten mukaisia, mukaan lukien sopimus ammatillisen järjestäytymisvapauden ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta sekä järjestäytymisoikeuden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden periaatteiden soveltamisesta.
Työntekijöiden palkkaukseen liittyen raportti kehottaa kehittämään parempia työkaluja. Jo tällä hetkellä elämiseen riittävää palkkaa edellytetään FSC-sertifioinnissa, mutta kriteerin implementoimiseksi ei ole arvioinnin mukaan riittäviä työkaluja. FSC:n kriteerien mukaan palkkojen tulee olla teollisuuden alan standardisoitujen tai muuten alakohtaisesti sovittujen palkkojen mukaisia, tai elämiseen riittävän palkan mukaisia, jos elämiseen riittävä palkkataso on korkeampi kuin minimipalkka. FSC on mukana Global Living Wage Coalitionissa joka laatii elämiseen riittävän palkan laskelmat.
Finnwatchin mukaan olisi myös tärkeää, että järjestelmällä olisi tukitoimenpiteitä niille auditoiduille yrityksille/tuottajille, jotka eivät ole läpäisseet auditointia tai joilla on ongelmia järjestelmän yksittäisten kriteerien täyttämisessä. Järjestelmän aikaansaamia vaikutuksia seurataan FSC:ssä tälläkin hetkellä, mutta raportissa vaikutusten seurantaa ja arviointia kehotetaan parantamaan entisestään. Arvioinnissa käytetyt indikaattorit on ryhmitelty taloudellisiin, sosiaalisiin, ympäristöllisiin ja yleisiin, joista kaikkiin ryhmiin kuuluu kolme indikaattoria. Raportti keskittyy vain sosiaalisten indikaattorien arviointiin: sertifioinnin kohteena olevalla yrityksellä on hyvät suhteet alkuperäiskansoihin ja muihin paikallisiin yhteisöihin, joille turvataan pääsy resursseihin ja taloudellisiin etuihin; metsästä riippuvaisten sertifioinnin kohteena olevien yhteisöjen elintaso, metsänhoidolliset taidot ja markkinoillepääsy lisääntyvät. Lisäksi auditoinnin kohteena olevan yrityksen työntekijöiden elin- ja työolot paranevat, erityisesti työturvallisuus.
FSC:n kriteerit huomioivat työntekijöiden oikeuksien ohella myös paikallisten asukkaiden ja alkuperäiskansojen oikeudet sekä ympäristökysymykset
FSC:n periaatteet ja hyödyt voidaan karkeasti jaotella sosiaaliseen, taloudelliseen ja ympäristöllisiin seikkoihin. Finnwatchin raportti keskittyi tarkastelemaan erityisesti työntekijöiden oikeuksia, joka yksi FSC:n sosiaalisen vastuun periaatteisista. Työntekijöiden oikeuksien ohella myös mm. työturvallisuus ja paikallisten ihmisten kuten alkuperäiskansojen huomioiminen ovat keskeinen osa FSC:n sosiaalista vastuuta. Metsätalouden harjoittaminen koskettaa suoraan tai epäsuoraan monia ihmisjoukkoja ja sillä on monenlaisia sosiaalisia vaikutuksia, jotka huomioidaan FSC-sertifioinnissa.
FSC sertifioinnissa huomioidaan laajasti asioita, metsän monimuotoisuudesta vesistöjen ja ihmisten hyvinvointiin, unohtamatta taloudellista aspektia. Kokonaisvaltainen metsänhoidon eettisyyden tarkastelu ja sertifiointi on äärimmäisen tärkeää, mutta samaan aikaan haastavaa.
”Riippumattomissa sertifiointijärjestelmissä eri näkökulmien yhteensovittaminen on jatkuvaa tasapainottelua”, FSC Suomen pääsihteeri Anniin Kostilainen toteaa.
FSC:n perusajatuksena on jatkuva toiminnan laadun parantaminen, missä standardien viiden vuoden välein tapahtuvat päivitykset ovat keskiössä. ”Standardeja uudistettaessa pyritään saavuttamaan parannuksia kaikilla kestävyyden osa-alueilla” Kostilainen jatkaa. Päivittyvä ja kehittyvä sertifiointijärjestelmä vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä ja ennen kaikkea kaikkien uskoa saavuttaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä metsänhoito sertifioinnin avulla.