FSC:n jäsenkokous tarjosi jäsenille tuhdin tietopaketin FSC:n nykytilasta ja strategiasta. Samalla se toimi valmistautumisena lokakuun yleiskokoukseen, joka järjestetään Vancouverissa. Metsäteollisuus ry:n FSC-sertifioinnin päällikkö Janne Näräkkä oli tyytyväinen siihen, että FSC on ryhtynyt konkreettisesti työskentelemään globaalin strategian toteuttamiseksi.
“FSC:n esitysten perusteella työ on käynnistynyt useilla strategian osa-alueilla ja työtä on organisoitu uudella tavalla. Odotamme innolla tuloksia.”
Pienmetsänomistajille matalampi kynnys
Pienmetsänomistajiin liittynyt keskustelu oli Näräkästä tärkeää.
“Esimerkiksi Suomessa ei ole realistista odottaa isoa FSC-alan kasvua pienmetsänomistajien parissa, ellei käytännön sertifiointia saada helpommaksi ja kustannuksia pienemmiksi. Ylipäätään FSC:n käytännön toimeenpanijoiden elämää pitäisi helpottaa yksinkertaistamalla ja järkeistämällä säännöstöä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa vaatimustason laskua, vaan käytännön pullonkaulojen poistamista ja uusien toimintatapojen etsimistä.”
Pienmetsänomistajien paperityön helpottamista arvosti myös Suomen WWF:n suojeluasiantuntija Annukka Valkeapää.
“Käsittääkseni juuri hankalaksi koettu järjestelmä on suurin este pienmetsänomistajien FSC-sertifioinnille Suomessa.”
Valkeapää piti metsäretkellä puheenvuoron, jossa hän käsitteli mm. suomalaisia metsänhoitokäytäntöjä.
“Oli tärkeää nähdä, miten kansainväliset vieraat halusivat tietää lisää Suomen käytännöistä. Samalla suomalaiset saivat mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia sellaisten maiden edustajien kanssa, joissa esimerkiksi avohakkuu ei ole vallitseva, tai edes sallittu, käytäntö.”
Valkeapää piti digitaalisia karttoja FSC-metsistä yhtenä hyvänä, konkreettisena keskusteluissa esiinnostettuna kehitysideana.
“Nyt karttojen saaminen on toisinaan hankalaa ja joskus jopa kallista. Jos FSC velvoittaisi suuret metsänomistajat saattamaan kartat digitaalisiksi, olisi se todella hyödyllistä.”
Hyvä keskustelu oli myös Janne Näräkästä antoisaa.
“Kuten usein virallisissa kokouksissa, kokouspäivien parasta antia olivat lopulta kokoushuoneen ulkopuolella käydyt keskustelut.”
Näräkkä olisi silti kaivannut kokouksessa lisää keskustelua eri kamareiden välille.
“Vain keskustelun kautta on mahdollista etsiä kompromissia ja päästä eteenpäin. Miten eri kamarit saadaan avoimesti keskustelemaan FSC:n haasteista ja niistä kysymyksistä, joista kamarit ovat eri mieltä?” Näräkkä pohtii.
“Esimerkiksi boreaalisten metsille soveltuvien ratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan kaikkia kolmea kamaria. Tarvitsemme innovatiivisia ja rohkeita avauksia.”