Kysely: vastuullisuus sekä puun hyvä kysyntä ja hinta keskeisiä syitä FSC-metsäsertifiointiin
FSC Suomen kyselyyn vastanneista, metsää FSC-sertifioineista kunnista ja seurakunnista selvästi yli puolet katsoo, että FSC on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsätaloutta. Yli 80 prosenttia seurakunnista katsoo, että FSC-sertifiointi tulee niiden vastuullisuustavoitteita.
FSC-sertifiointi on helppo tapa toteuttaa vastuullista metsätaloutta – tätä mieltä on lähes 60 prosenttia FSC Suomen kyselyyn vastanneista, FSC-sertifioinnin omaavista kunnista. Seurakunnista tätä mieltä on peräti 62 prosenttia FSC:n valinneista seurakunnista.
FSC Suomi lähetti kunnille ja seurakunnille kyselyn, johon vastasi noin kolmannes Suomen kunnista ja seurakunnista. Yhteensä kyselyyn vastasi 98 kuntien ja 81 seurakuntien edustajaa.
Myös FSC-puun hyvällä kysynnällä ja siitä maksettavalla lisähinnalla on merkitystä: FSC-sertifioinnin valinneista kunnista 57 % ja seurakunnista 38 % katsoo näiden olevan tärkeitä syitä FSC-sertifiointiin.
FSC-sertifiointi tukee kyselyn perusteella erityisesti seurakuntien vastuullisuustavoitteita. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista, FSC-sertifioiduista seurakunnista ilmoittaa tämän tärkeäksi syyksi valita FSC-sertifiointi. Kunnista vastuullisuustavoitteita korostaa puolet.
Kyselyn perusteella suurin osa suomalaisista kunnista ja seurakunnista ei ole FSC-sertifioinut metsiään. Jossain sertifioinnissa mukana olevista, kyselyyn vastanneista kunnista 23 prosentilla ja seurakunnista 49 prosentilla on FSC-metsäsertifiointi.
Kyselyssä selvitettiin myös syitä siihen, että metsiä ei ollut FSC-sertifioitu. Vastauksissa korostui tiedon puute: kunnista noin kolmannes ja seurakunnista yli puolet ilmoitti, ettei tiedä, miksi metsille ei ole hankittu sertifiointia. Toinen yleinen vastaus oli ”muut syyt”, jotka tarkemmin eriteltynä vaihtelivat runsaasti, esimerkiksi ajanpuutteesta siihen, että nykytilanne koetaan tyydyttäväksi.
Erikseen kysyttiin syitä FSC-sertifioimattomuudelle niiltä, jotka ovat harkinneet FSC-sertifiointia mutta jotka eivät ole siihen päätyneet. Tässäkin vastausten hajonta oli suurta: esimerkiksi joissakin kunnissa prosessi oli vielä kesken, toisissa taas FSC:n edellyttämiin suojeluvaatimuksiin suhtauduttiin epäillen. Myös metsäteollisuuden ryhmäsertifikaattien huonoa soveltumista julkiselle sektorille pidettiin joissakin kunnissa ja seurakunnissa ongelmana.
Kyselyyn vastanneet kunnat omistavat selvästi suurempia metsätiloja kuin seurakunnat. Kunnissa suurin vastaajaryhmä olivat kunnat, jotka omistavat 1 000–5 000 hehtaaria metsää. Seurakunnilla puolestaan oli useimmiten 100–499 hehtaarin metsätila.
Vastausten perusteella metsien merkitys taloudelle on kuitenkin seurakunnissa suurempaa kuin kunnissa. Lähes 70 prosenttia metsää omistavista seurakunnista ilmoitti, että metsätalous on seurakunnalle melko tai erittäin merkityksellistä. Kunnista tätä mieltä oli selvästi alle puolet.
Seurakuntien metsistä myös suurempi osa on metsätalouskäytössä kuin kuntien metsistä. Selvästi yli puolet (68 %) seurakuntavastaajista ilmoitti, että metsistä on talouskäytössä yli 75 prosenttia. Kunnissa vastaava osuus jäi alle puoleen.
