”FSC:ssä yhdistyvät arvokkaiden luontokohteiden säästäminen ja aito metsätalous”

Metsänomistajan tärkein arvo on, että oma metsä pysyy hyvässä kunnossa. Yksikään metsänomistaja ei halua tärvellä metsäänsä.

Tähän ajatukseen kiteytyy Kangasalan seurakunnan talousjohtajan Henri Lehtolan mukaan se, että seurakunta päätti hankkia noin 500 hehtaarin metsilleen FSC-sertifikaatin vuonna 2019.

Lehtola on sydänjuuriaan myöten metsämies, joka tuntee metsän ja tietää, mitä eri sertifioinnit merkitsevät metsänhoidolle.

”Metsät ovat minulle hyvin tärkeitä ja rakkaita. Olen ollut pienestä asti metsässä, sillä isäni oli metsäkoneurakoitsija. Hoidan veljeni kanssa kohtuullisen kokoista metsäyhtymää myös yksityiselämässäni. Halusin seurakunnallemme vähän vahvemman metsäsertifioinnin, ja siksi lähdin ehdottamaan päättäjille FSC-sertifiointia.”

Metsästä tuloja palkkaukseen

Metsätalous on Kangasalan seurakunnalle merkittävä asia, joka tuottaa sille vuodessa keskimäärin noin 50 000–100 000 euron tulot. Se tarkoittaa, että seurakunta maksaa metsätuloilla suunnilleen kahden henkilön vuotuiset palkkakulut. ”Olemme tehneet metsäsuunnitelman siten, että se tuottaa meille kohtuullisen tasaista tulovirtaa. Emme ole optimoineet tuottoa aivan tappiin”, talousjohtaja Henri Lehtola sanoo.

Hän kertoo tutustuneensa metsäsertifikaatteihin ja vaikuttuneensa myönteisesti FSC:n kriteereistä, jotka mahdollistavat yhtäältä arvokkaiden luontokohteiden   säästämisen ja toisaalta metsätalouden harjoittamisen. Hän näkee FSC:n eräänlaisena rajapintana, jossa metsänhoidon eri arvot  hyötyvät toisistaan.

Lehtola kertoo olevansa hyvin tyytyväinen FSC-sertifiointiin. ”Käsitykseni siitä, että FSC mahdollistaa aidon metsätalouden ja hyvän puukaupan, on vahvistunut. Ja kun myytävälle puulle saa vielä FSC-lisää, niin arvioin, ettei sertifioinnista oikeastaan ole tullut taloudellisia menetyksiä – tai jos on, niin ne ovat olleet varsin marginaalisia. Se on mielestäni halpa hinta siitä, että sertifiointi on luontoarvoiltaan parempi.”   

Jotkut puun ostajat maksavat niin kutsuttua FSC-lisää eli lisähintaa, joka perustuu siihen, että FSC-sertifioidulle puulle on kova kysyntä. Henri Lehtola on tyytyväinen seurakunnan saamaan FSC-lisään, joka tosin oli suhteessa suurempi silloin kun puun hinta oli matalalla.

”FSC:ssä taloudellinen menetys muodostuu koskematta jätettävistä metsäalueista. Mutta FSC-lisä korvaa kyllä sitä.”

FSC-kumppani löytyi kilpailuttamalla

Miten Kangasalan seurakunta sitten lähti FSC-sertifiointiin? Seurakunta on sentään paikallisen metsänhoitoyhdistyksen (MHY) perustajajäsen jo 1900-luvun alusta, ja MHY:n kautta metsät saavat automaattisesti kilpailevan PEFC-sertifikaatin.

Avainasemassa oli se, että Lehtola tunsi eri sertifiointijärjestelmät. Merkitystä oli myös seurakunnilta edellytettävällä Kirkon ympäristödiplomilla, jossa FSC-sertifiointia pidetään yhtenä keinona toteuttaa ympäristövastuullisuutta.

Kangasalla entinen metsäsuunnitelman oli tulossa tiensä päähän, ja tilalle piti tehdä uusi. Ensin tarvittiin periaatepäätös siitä, miten metsä sertifioidaan. Lehtola esitti Kirkkoneuvostolle FSC:tä, joka hyväksyi esityksen.

Seuraavaksi seurakuntaan valittiin metsänhoitokumppani, joka tekee metsiin metsäsuunnitelman. FSC-metsäsuunnitelman lisäksi kumppanin piti pystyä järjestämään seurakunnalle FSC-sertifikaatti.   ”Kilpailutimme kumppanin tietyin kriteerein, joista yksi oli se, että kumppanin piti pystyä tekemään FSC-kelpoinen metsäsuunnitelma. Kilpailutuksen tuloksena kumppaniksi seuloutui UPM:n ryhmäsertifiointi”, Lehtola kuvaa.

Vuonna 2019 Kirkkoneuvosto hyväksyi Kangasalan seurakunnan metsäsuunnitelman, joka toimii sen metsätalouden perustana. Metsiä hoidetaan suunnitelman mukaisesti 10 vuotta. Lisäksi UPM huolehtii omalta osaltaan sertifioinnin auditoinneista.

FSC-sertifiointi ja metsänhoitokumppani valittiin alun perin viideksi vuodeksi. Viime vuonna metsänhoitokumppani kilpailutettiin uudelleen, ja samalla tehtiin sertifiointipäätöksen puolivälitarkistus. Seurakunta päätti jatkaa FSC:ssä.

Lehtola kertoo, että metsänhoitokumppanin kilpailutuksessa ehtona oli myös se, että metsässä tehtävät toimenpiteet voidaan kilpailuttaa vuosittain. ”Se on toiminut hyvin. UPM on tehnyt meille hakkuusuunnitelman, jonka seurakunta on sitten kilpailuttanut avoimesti. Kuka tahansa saa tarjota urakkaa meille.”

Ryhmässä sertifiointi on kevyt toteuttaa

Varsinainen FSC-sertifiointi oli Lehtolan mukaan yksinkertaista ja kevyttä osana UPM:n ryhmää. Tarvittiin vain sopimus UPM:n ryhmäsertifikaattiin liittymisestä. 

Myös auditoinnit ovat sujuneet ongelmitta. Kun metsätoimenpiteet tehdään metsänhoitosuunnitelman mukaisesti, ei pahoja poikkeamiakaan pitäisi tulla. ”Se vaatii vain sen, että toimenpiteitä tehtäessä tarkistetaan aina metsäsuunnitelmasta ja sertifikaatista, että kaikki on niiden mukaista.”

Lehtola kertoo saavansa auditoinneista raportit metsässä tehdyistä havainnoista. Joskus raportteihin on kirjattu jotain pientä huomauttamistakin, ja asiat on sen jälkeen korjattu.

Lehtola muistaa saaneensa joskus kutsunkin mukaan auditointiin. ”Mutta aika harvoin tarkastus yksittäisen omistajan metsään kohdistuu.”

FSC on menestystarina

Lehtola sanoo, että hän voi suositella FSC:tä luontoarvojen ja metsätalouskäytön ”tavattoman hyvänä” yhdistelmänä. FSC toimii hänestä hyvin siksi, että sen kriteeristö on luonteeltaan olennaisiin keskittyvää ja ymmärrettävää. Tästä hän toivoisi FSC:ssä pidettävän huolta jatkossakin.

Pulmallista on hänen mukaansa se, että metsänhoitoyhdistykset eivät tarjoa tällä hetkellä metsänomistajille FSC:tä. ”Metsänhoitoyhdistykset ovat lähiyhteisöjä, joilla on paikallisia kumppaneita. MHY:n kautta metsänomistajien olisi helppo omaksua FSC.”

Henri Lehtola pitää kuitenkin FSC-sertifiointia selvänä menestystuotteena. FSC nähtiin pitkään ympäristöväen sertifiointina. FSC Suomen toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila arvelee, että syynä saattaa olla se, että isot metsäfirmat ja metsänomistajat eivät ole olleet siinä alusta asti mukana. FSC:ssä on silti aina ollut sosiaali-, talous- ja ympäristötoimijoilla yhtä paljon äänivaltaa.

Tällä hetkellä FSC:tä tarjoavat kaikki kaupalliset isot metsäfirmat, jotka ottavat ilomielin hoidettavaksi metsiä, joita voisi liittää FSC-sertifikaattiin. ”Tässä on tapahtunut iso, iso menestysharppaus”, Kangasalan seurakunnan talousjohtaja Henri Lehtola sanoo.

Lopuksi hän muistuttaa, että metsänhoitoyhdistyksillä on erittäin vankka perinne olla seurakuntien metsänhoitokumppani. Hänen mielestään FSC:n kannattaisi nyt keskittyä siihen, että metsänhoitoyhdistykset  ottaisivat valikoimaansa myös FSC-sertifikaatin.